Tämä päivä on ollut kaikinpuolin mukava. Aamulla ei ihan hirveästi edes väsyttänyt nousta. Aamupäivästä käytiin lasten kanssa hiihtämässä ja pakkasessa ulkoilu sai kyl mielen virkeäksi. Iltapäivästä lähdimme kaverin kanssa penkaamaan alennusmyyntejä ja kyllähän sitä kaikkea kivaa olisi löytynyt, jos vain rahaa olisi ollut tukuttain. :)

Kovasti kaverin kannsa maailmaa yritimme parantaa reissullamme, mutta ahdistusta tuotti puhua ääneen kaikki pelot mitä on mieleen hiipinyt. Ja taas: alkoholin käyttö pelottaa, siis muiden juominen. Se kuinka tuntuu, että ihmiset valitsevat juomisen ihmisten sijaan. Ja miten tuntuu, että itselläni vain se kehä jatkuu, aina uusi ihminen jonka kanssa tutustuu, käyttää alkoholia ja pelottavan paljon. Mutta onko se niin, että kun lapsuuden on lasin varjossa viettänyt, hakee sitten aikuisena sitä samaa jatkumoa???

Orastavan suhteeni olen päättänyt unohtaa kokonaan. Pelottaa kovasti tuleva, mutta sen olen oppinut viimevuosina, kun vaikeita asioita olen läpikäynyt, että minä olen se, jota minun tulee ajatella. Ja jos jokin asia vaivaa liian paljon jo alussa, se tuskin paremmaksi muuttuu ajan kuluessa.

Ehkä jonain päivänä, unelmieni prinssi, se täydellinen mies tulee ja noutaa minut valtakuntaansa ja me saamme elää onnellisina elämämme loppuun asti. Mutta siihen asti nautin elämästä lasteni kanssa ja keskityn lasten ja omaan hyvinvointiin. :)